17-vuotias Korkiakoski kertoo, että hän ei ollut alun perin uudesta auttajatahosta innoissaan ja ajatuksena olikin käydä Grönstrandin avulla vain koulu loppuun. Toisin kuitenkin kävi, yhteistyö on jatkunut tänne saakka.

23.03.2021 | 06:33

Torniossa otetaan koppi koulupudokkaista

Torniolaisella Jade Korkiakoskella on opinnot hyvässä vauhdissa ammattiopisto Lappiassa. Muutaman kuukauden päästä ensimmäinen vuosi kolme vuotta kestävästä rakennusalan perustutkinnosta on takana. Vielä vajaa kolme vuotta sitten näytti siltä, että Korkiakoski ei saa suoritettua peruskoulua loppuun. Yhdeksäsluokka oli jäänyt kesken raskauden ja äitiysloman vuoksi.

Korkiakoski asui alkuajat vauvansa kanssa Rovaniemellä Ensi- ja turvakodissa, jonka jälkeen he muuttivat perhekodin kautta omaan asuntoon Tornioon. Tässä vaiheessa perhe- ja sosiaalityöntekijät ehdottivat, että Yhtymäpinnassa nuori –hankkeessa työskentelevä Riikka Grönstrand voisi auttaa Korkiakoskea peruskoulun loppuun saattamisessa.

– En olisi ikinä saanut koulua käytyä ilman Riikkaa. Minulla on kolmannella luokalla diagnosoitu lukihäiriö ja luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Sain Riikalta apua ja neuvoja koulutehtävien tekemiseen.

17-vuotias Korkiakoski kertoo, että hän ei ollut alun perin uudesta auttajatahosta innoissaan ja ajatuksena olikin käydä Grönstrandin avulla vain koulu loppuun.
Toisin kuitenkin kävi, yhteistyö on jatkunut tänne saakka. Grönstrand on auttanut jatko-opintopaikan kanssa, erilaisten hakemusten tekemisessä ja monenlaisissa arkipäivän asioissa.

–  Olen saanut apua ja neuvoa esimerkiksi raha-asioissa ja kodinhoitoon liittyvissä jutuissa. Asiat ovat nyt hyvin, Korkiakoski sanoo.

Apua koulunkäyntiin ja arjen askareisiin

Vuonna 2019 vuonna käynnistyneen hankkeen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäistä koulupudokkuutta. Kohderyhmänä on yläkouluikäiset ja toisella asteella opiskelevat nuoret, joilla opinnot ovat jääneet kesken tai ovat vaarassa keskeytyä.

– Hankkeessa on kehitetty uusi toimintatapa, jotta nuoret saisi poimittua aikaisemmin avun piiriin, Grönstrand sanoo.

Nuorten kanssa tehtävä työ on samalla ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Osa nuorista on jo omillaan ja asuu itsenäisesti. Kokonaisvaltaista tukea tarvitaan etenkin elämän nivelvaiheissa, esimerkiksi peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä tai lapsuuden kodista itsenäistyessä.

– Läksyissä ja opiskeluissa auttamista, asiointi- ja virastokäyntejä, vanhemmuuden tukemista, harrastuksiin ohjaamista sekä nuorten ja vanhempien vuorovaikutuksen tukemista. Olen rinnalla kulkija, Grönstad listaa käytännönläheisiä apukeinoja.

Työtä tehdään moniammatillisesti, yhdessä muun muassa koulujen, perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Grönstrand vertaa koulupudokkaiden kanssa työskentelyn poikkeavan esimerkiksi etsivästä nuorisotyöstä tuen intensiivisyydessä. Alkuun tapaamisia voi olla viikossa useitakin. Tavoitteet pilkotaan niin pieniin ja konkreettisiin osiin, että ne ovat nuorella saavutettavissa.

– Seuraava tavoite voi olla esimerkiksi kolmen viikon päässä. Tavoitteiden saavuttaminen synnyttää itseluottamusta ja luo ”minä pystyn -fiilistä”. Nuorelle tulee tunne siitä, että ottamalla vastuuta asiat järjestyvät, Grönstrad luonnehtii.
Nuorten osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Grönstrand arvelee sen olevan yksi syy sille, minkä vuoksi nuoret ovat sitoutuneet hankkeeseen niin hyvin.

Nuoret elävät tässä hetkessä

Opetushallituksen tilaaman raportin mukaan Suomessa on noin 4000 koululaisella jatkuvia poissaoloja koulusta. Yleisin syy on mielenterveysongelmat. Jyväskylän yliopiston viime vuonna tekemän raportin mukaan taustalla vaikuttavat myös motivaation puute, oppimishäiriöt, perheolot, päihteet, koulukiusaaminen tai fyysiset sairaudet.

– Sekaisin olevat päivärytmit, pelaaminen ja jaksamattomuus liittyvät usein myös poissaoloihin. Koulupoissaolot ovat harvoin juurisyy, Grönstrand toteaa.

– Toisinaan vanhemmat ovat keinottomia, kun eivät tiedä, miten nuoren saisi kouluun. Olen perheille lisäresurssi ja yhdessä mietitään työkaluja tilanteeseen.

Grönstrand huomauttaa koulupudokkuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Koulupudokkuus kulkee usein käsi kädessä syrjäytymisen kanssa. Tämä voi tarkoittaa koulutusjärjestelmien ulkopuolelle jäämistä, työttömyyttä, toimeentulovaikeuksia tai päihdeongelmia.

– Nuoret ovat oman elämänkaarensa alkupäässä. He elävät tässä hetkessä, eikä heillä tule välttämättä ajateltua mitä vaikutuksia omilla valinnoilla on tulevaisuuteen, Grönstrand luonnehtii.

Kaksivuotinen hanke on päättymässä kesäkuussa. Tavoitteena on, että toimintamalli saadaan juurrutettua pysyväksi osaksi palvelurakenteita.