Pesulan jokaiseen koneeseen on asennettu anturi, joka valvoo desinfektoitumisen toteutumista. Pesulassa pestään viikossa noin 3000 kiloa pyykkiä.

4.05.2021 | 05:43

Omavalvonta takaa pyykin puhtauden

Meri-Lapin Keskuspesulassa on ollut viime syksystä lähtien käytössä automaattinen omavalvonta, joka varmistaa pyykin mikrobiologisen puhtauden.

Valvontajärjestelmä ottaa jokaisesta pesuerästä näytteen ja tarkistaa, että bakteerit ovat kuolleet tekstiileistä ja desinfektio on tapahtunut. Tämä on erityisen tärkeää sairaalapyykissä, mutta korona-aikana pyykin hygieenisuus on korostunut muillakin aloilla.

–  Järjestelmä tuottaa raporttia jokaisesta pesuerästä ja tiedot tallentuvat pilvipalvelimiin. Jos pesuerässä tapahtuu virhe, se tulee ilmi välittömästi. Tarvittaessa raportteihin voi palata myöhemminkin, yrittäjä Annaleena Laakso kertoo.

Jos pyykin desinfektoitumista ei jostakin syystä tapahdu, järjestelmä hälyttää ja pysäyttää pesuohjelman.

– Syynä voi olla liian vähäinen määrä pesuainetta tai vaikka sekunnin liian lyhyt desinfektioaika.
Aiemmin näytteet on poimittu pesuvedestä käsityönä kahdesti viikossa ja siinä oli omat heikkoutensa.

– Näyte voi olla tänä aamuna hyvä, mutta huomenna samaan aikaan se ei välttämättä enää olekaan. Ei ole tietoa, missä vaiheessa pesuprosessi on epäonnistunut ja missä silloin pestyt lakanat ovat, Laakso kuvaa.

Uudenlaista pesulakulttuuria

Läpinäkyvä järjestelmä mahdollistaa myös sen, että asiakas pääsee seuraamaan tekstiiliensä pesua reaaliajassa etänä. Esimerkiksi sairaalan hygieniahoitaja näkee omilla tunnuksillaan koko pyykin pesuprosessin ja kaikki pesuerään kuuluvat tiedot.

– Asiakas näkee, mitä tällä hetkellä pestään. Samoin milloin kone on laitettu käyntiin ja milloin se sammuu. Onko se pessyt koko ajan vai pysähtynyt ja että desinfektio on tapahtunut, Laakso listaa järjestelmästä saatavissa olevia tietoja.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen Länsi-Pohja ja yksi alueen kunnista käyttävät palvelua tällä hetkellä. Laakson mukaan automaattinen omavalvontajärjestelmä varmistaa pesutuloksen tasaisuuden, lisää asiakkaiden luottamusta ja on myös imagokysymys. Kyse on täysin uudenlaisesta pesulakulttuurista.

– Me on aina sanottu, että me toimimme näin. Nyt pystymme sen myös todentamaan asiakkaille.

Laakso kertoo, että hän on saanut joiltakin kollegoilta kummastelevia kysymyksiä siitä, mitä asiakas tekee tiedolla, miten pyykki pestään.

– Meillä se on ainakin asiakkaita kiinnostanut ja toivon asiakkaiden alkavan myös vaatia sitä.

Annaleena Laakso on kehittänyt pesulan toimintaa intohimoisesti.

Uusi järjestelmä vaati valtavan työmäärän

Laakso sanoo korona-ajan olleen tietyssä mielessä siunaus heidän toiminnalleen. Kun pyykkimäärät alkoivat vähentyä, vapautui aikaa toiminnan kehittämiseen.

15 vuotta sitten elintarvikealalta pesulatoimintaan siirtynyt Laakso sanoo huomanneensa, että mikään laki ei säätele pesula-alaa eikä mikään instanssi valvo toimintaa. Tämän epäkohdan vuoksi yrittäjän haaveissa oli ollut jo vuosia omavalvonnan kaltainen järjestelmä.

Laakso on saanut ideaansa kehittämistukea Business Finlandilta. Tukipäätöksen jälkeen hän soitti saman tien pesuainetoimittajalleen Christeyns Nordicin toimitusjohtaja Mika Rahuselle, joka innostui ideasta.

Iso pyörä lähti pyörimään viime keväänä. Aikataulu oli tiukka. Tavoitteena oli, että järjestelmä olisi valmis ennen syksyllä odotettua koronan toista aaltoa.

– Ei ollut ihan yksinkertainen kevät, kun kontattiin koneiden takana ja otettiin mittaustuloksia ylös. Meidän piti hakea kirjoista, mikä on desinfektioraja ja milloin järjestelmän pitää hälyttää. Kun on ensimmäistä kertaa tekemässä jotakin, ei ole mitään mihin verrata.

Koneisiin haettiin anturoita ympäri maailman, joilla pystyisi mittaamaan missä asteessa bakteerit kuolevat ja desinfektio tapahtuu.

–  Se ei ollutkaan niin helppoa, koska niiden piti kestää pyörimistä, kuumuutta, linkoamista ja kaikkea mahdollista. Lopulta löysimme suomalaiset anturit, joihin osa osista tuli Englannista.

Hygieenisuus korostunut kaikilla aloilla

Pesuainetoimittaja on patentoinut järjestelmän. Meri-Lapin keskuspesula on tällä hetkellä ainoa, jolla se on käytössä Suomessa ja tiettävästi myös koko Euroopassa.

– Toivon, että järjestelmästä tulisi kilpailuvaltti niille pesuloille, jotka ovat kiinnostuneet sitä käyttämään.

Intohimoisesti toimintaansa kehittänyt Laakso toteaa, että pyykin hygieenisyys on korostunut koronaepidemian aikana niin ravintola- ja majoitusalalla kuin teollisuudessakin.

Esimerkiksi niin sanotun haalaripyykin mikrobiologista puhdistumista voidaan seurata siinä missä sairaalapyykinkin.

– Ne ovat yleensä yhteiskäyttövaatteita. Kukaan ei ole vielä vain osannut kysyä desinfektioraporttia haalaripyykistä. Tämä on sen verran uusi asia.

Iso investointi pienelle perheyritykselle

Omavalvontajärjestelmä on ollut iso investointi pienelle perheyritykselle. Tuen jälkeenkin yrityksen on pitänyt käyttää kymmeniä tuhansia euroja rahaa järjestelmän kehittämiseen.

Laakso arvelee, että myös isompien toimijoiden kohdalla kyse voi olla kustannuksista.

– Ei ehkä olla valmiita satsaaman laadun näyttämiseen asiakkaille. Investointi ei myöskään ehkä maksa itseään takaisin optimaalisessa ajassa, mutta voi tuoda seuraavassa kilpailutuksessa merkittäviä etuja.

Laakso tähdentää, että laadukkaat pesuprosessit ovat osa ammattimaista toimintaa. Hänen mielestään ei voida sanoa, että kyseessähän on vain pyykinpesu.

–  Kun ajatellaan sairaalatekstiileitä, niin meidän pesemällä flanellipeitolla otetaan vastaan vastasyntynyt vauva.

– Meidän pesemällä ristilakanalla peitetään myös viimeiselle matkalle lähtevä ihminen. Koko elämänkierto kulkee pesulan kautta.

Karoliina Marttala