Marko Kaarakka ja Onni Harri ovat liittämässä putkia yhteen, jotta putkessa on riittävästi pituutta näytteen saamiseksi pohjasta.

30.03.2021 | 11:56

Kantojärvi halutaan kunnostaa

– Merkatkaa vesipinta eli kuinka paljon jäästä veteen on matkaa. Sitten lieju, paljonko sille saadaan syvyyttä. Moreeni tulee jossakin kohtaa sitten vastaan. Tarkoituksena on ottaa kuusi näytettä, suunnittelija Hannu Aurinko Laatuinsinöörit Oy:stä ohjeistaa Kantojärvelle talkoisiin tulleita kyläläisiä.

Aurinko on laatimassa yleissuunnitelmaa Kantojärven kunnostamiseksi. Sitä varten tarvitaan vesinäytteet, tietoa vedenpinnan korkeudesta, alapuolella olevasta maalajista ja sen syvyydestä. Auringon lisäksi näytteitä on ottamassa puolikymmentä kyläaktiivia, joiden toiveena on saada Kantojärvi kunnostettua virkistyskäyttöön. Tarvittavien tietojen saamiseksi järvestä pitää ottaa vajaa kymmenkunta pohjamaanäytettä ja kairata sata reikää.

– Viemme yleissuunnitelmaa hieman pidemmälle ja mietimme lisäksi toimintatapoja, aikatauluja ja kustannuksia, Aurinko mainitsee.

Edelliset talkoot 90-luvulla

1800-Luvulla niittymaiksi kuivatetun Kantojärven kunnostus on ollut vireillä vuosikymmeniä. Edellinen kunnostushanke toteutettiin 1990-luvulla. Tuolloin järvestä poistettiin turvelauttoja, nostettiin vedenpintaa ja maisemoitiin ranta-alueita. Ahti Näätsaari ja Timo Juuso olivat mukana edellisissäkin talkoissa.

Ahti Näätsaari ja Timo Juuso ovat konkaritalkoilijoita. Muistissa on hyvin 90-luvun talkoot.

– Ensimmäisenä kesänä turvelauttoja yritettiin saada vedettyä vinssillä, mutta se ei oikein hyvin onnistunut, koska turvelautat olivat niin isoja. Seuraavana talvena jää sahattiin jääsahalla ruutuihin ja ruudut työnnettiin uiton isolla veneellä kaivinkoneen etäisyydelle, joka lappoi turvelauttoja maihin, Näätsaari muistelee.

Miesten mukaan kunnostaminen jäi kesken, koska Lapin vesi- ja ympäristöpiiri lopetti toimintansa, eikä järven pohjalle ehditty tehdä mitään.

– Valtio ja Tornion kaupunki rahoittivat kunnostusta noin miljoonan markan edestä, Timo Juuso sanoo.

Miehet muistelevat, että vajaa 30 vuotta sitten talkoissa oli väkeä ahkerasti mukana. Kaivinkonemiehiäkin oli lähes kymmenkunta.

– Kaivinkoneetkin pyörivät melkein vuorokaudet läpeensä. Talkooporukka on hieman pienentynyt niistä ajoista, vaikka kyllähän meitä kuitenkin vielä on.

Tarkkana sulfidisaven kanssa

Umpeen kasvaneen järven pohjaan on kerrostunut paksu liejukerros. Nyt otettavilla näytteillä pitää saada selvitettyä liejukerroksen paksuus.

– Sitten ruvetaan laskemaan, kuinka paljon massaa pitää ottaa pois, paljonko se maksaa ja minkälainen on realistinen aikataulu.

Hannu Auringon mukaan pohjasta saatu näyte on odotusten kaltainen.

Ratkaistavana on myös se, minne massa läjitetään. Aurinko kuvaa pohjasta poistettavaa lietemäärää valtavaksi.

– Puhutaan helposti 1,5–2 miljoonasta kuutiosta. Se on aikainen määrä ja aikainen kustannus. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että järveen tulee syvyyttä aika paljon lisää.

Auringon mukaan on olemassa viitteitä siitä, että järven pohjassa olisi rikkipitoista sulfidisavea. Kun savi on kiinteässä muodossa, siitä ei ole haittaa veden pH:lle. Tilanne muuttuu, jos saveen kosketaan ja se sekoittuu veteen. Järven pH laskee ja vesi muuttuu happamaksi, lopulta jopa myrkylliseksi.

– Tämä asia pitää olla selvitettynä ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista. Se olisi katastrofi, jos järvi pilattaisiin sekoittamalla sulfidisavi veteen, Aurinko toteaa.

Satojen tuhansien hanke

Kyläyhdistysaktiivien ensimmäinen näytteenottoreissu osoittautuu työläämmäksi kuin alun perin on suunniteltu. Neljä metriä pitkää muoviputkea saa tosissaan painaa pohjaa vasten riittävän näytemäärän saamiseksi. Vielä vaikeampaa on yrittää saada jähmeä liete putkesta pois. Sadan reiän kairaamista varten on hankittu kuitenkin akkukäyttöinen kaira.

Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu kevään aikana. Laskuojien kunnostaminen pitäisi saada tehtyä seuraavan sulajakson aikana.

– Toisin sanoen tähän järveen ei oteta enää lisää tavaraa. Laskuojien kunnostus pitää olla tehtynä ennen kuin itse järven kunnostaminen aloitetaan, Aurinko toteaa.

Hannu Aurinko, Ahti Näätsaari ja Markku Toratti pähkäämässä, mikä olisi kaikista järkevin tapa näytteiden ottamiseen pohjasta. Kaikkiaan pohjanäytteitä pitää olla kuusi.

Järven kunnostamisen kustannusarvion pystyy laatimaan siinä vaiheessa, kun massamäärät ovat selvillä ja työmenetelmä lyöty lukkoon. Loppusumma riippuu muun muassa siitä, minkälaisella aikajänteellä työ on aikomus tehdä. Yhtenä vaihtoehtona on lohkoissa tehtävä kunnostus, joka tapahtuu 10 – 20 vuoden aikana. Nopeampi, mutta todennäköisesti myös kalliimpi vaihtoehto on imuruoppaus, joka hoituisi jopa yhden kesän aikana.

– Kunnostamishankkeessa on monia asioita, joita pitää huomioida. Olipa töiden aikajänne ja työtapa mikä tahansa, niin rahaa pitää olla iso nippu, että homma onnistuu. Kyseessä on joka tapauksessa satojen tuhansien eurojen hanke, Aurinko toteaa.

Mistä rahoitus?

Kyläaktiivi ja hankkeen toinen puuhamies Markku Toratti arvelee, että hankkeen rahoitus on pitkälle yhteiskunnan tukien varassa. Nyt työn alla onkin selvittää, minkälaisia tukia kunnostukseen olisi mahdollisuus hakea.

–  ELY-keskus taitaa on tällä hetkellä ainoa reitti, mitä kautta voimme rahoitusta saada. Järven virkistyskäyttöön liittyviin asioihin voimme todennäköisesti hakea Leader-rahaa. Yksityisen rahoituksen varaan emme laske.

Toratti muistuttaa, että merkittävä asia kunnostamisessa on se, että järvi ei enää menisi ainakaan nykyistä huonompaan kuntoon.

– Ensisijainen asia on, että pystyisimme huolehtimaan järven tulevaisuudesta tälläkin tavalla. Haluamme katsoa uudestaan, että voimmeko oikeasti tehdä järvelle jotakin, Toratti kiteyttää.

Karoliina Marttala